TangoMaestro-tangolaulukilpailun korkeatasoinen finaali järjestetään Kartano Kievarissa Äänekoskella lauantaina 25.elokuuta.

Kolmatta kertaa järjestettävän TangoMaestro-tangolaulukilpailun alkukilpailukiertueelle eri puolilla Suomea osallistui menneen kevään mittaan peräti 290 laulajaa, joiden ikähaarukka oli 30-65. Finaalissa nähdään muun muassa äänekoskelainen Jari Haapamäki. Finaalin orkesterina toimii kuudesta kokeneesta ammattimuusikosta koostuva akustinen TangoMaestro Orchestra Matti Makkosen johdolla. Finaalikonsertin juontaa Yleisradion Radio Suomesta tuttu toimittaja Tarja Närhi. Tangon laatuun pohjautuva kilpailu perustuu perinteiseen tangomusiikkiin.

TangoMaestro-tangolaulukilpailu on otettu erittäin hyvin vastaan kilpailijoiden keskuudessa. Ammattilaiset ja pitkään laulua harrastaneet laulajat ovat löytäneen kisan ympäri Suomen. Kilpailun finaali on vaativa ja laulajat joutuvat tosissaan tekemään töitä. Kisatapahtumaa kehitetään vuosi vuodelta – ensi vuonna rinnalle tulee tangotanssi. Koko TangoMaestro-toiminnan lähtökohtana on tyylinmukainen laulaminen ja se, että laulamiseen löydettäisiin takaisin ajatus. Laulajat ovat odottaneet tällaista kisaa, jossa vain laulu merkitsee – ei siis muut ulkomusiikilliset asiat tai esim. laulajan ikä!

TangoMaestro-tangolaulukilpailun taiteellinen johtaja laulunopettaja-muusikko Matti Taskinen kertoo, että kyseessä on erittäin tasokas kilpailu. TangoMaestro-tangolaulukilpailuun on valittu vaativia, harvinaisempiakin tangoja. Ääni ja tyylinmukainen tulkinta ratkaisevat, muut seikat ovat sivuasia.

– TangoMaestrossa mennään musiikki edellä. Kilpailukappaleet valitsemme siten, että kuulemme aidosti laulajien taidot. Tyylinmukainen tulkinta on kaiken pohjana, tangossa siis rytmiikan käyttö ja fraseeraus. Rytmi on tunnetta, ja tunne on rytmiä. Kumpikaan näistä ei saa puuttua tangoa laulettaessa, Taskinen kuvailee.

Taskisella ei ole mitään sitä vastaan, että tangomusiikkiakin uudistetaan.

-Pitää kuitenkin taitaa perinne ennen kuin voi uudistaa. TangoMaestron tavoite on vaalia perinteitä, ja samalla viedä niitä eteenpäin, Taskinen pohtii.

Vaikka kyseessä on ohjelmallisesti vaativa kilpailu, jossa laulaja saa tosissaan tehdä töitä, halutaan kilpailijoita kunnioittaa luomalla jokaiselle mahdollisimman hyvät lähtökohdat päästä parhaaseen tulokseen. TangoMaestro-tiimi tukee ja harjoittaa finalisteja ohjaamalla laulajia parhaaseen äänenkäyttöön ja tyylinmukaiseen tulkintaan. Kaikille halukkaille on tarjolla opetusta läpi vuoden tangolaulukursseilla, joita järjestetään eri paikkakunnilla ympäri Suomea.

-Lavalla voi olla turvallisin mielin. Ei tarvitse jännittää mitään, Taskinen toteaa.

Finaalin tuomaristossa on tänä vuonna Taskisen lisäksi mm. vahvan musiikkitaustan omaava, MTV:ltä tuttu toimittaja-juontaja Peter Nyman. TangoMaestro-tuomaristossa ovat lisäksi vaikuttaneet mm. Eija Ahvo, Eino Grön ja Kirsi Rissanen. Kilpailun taustavaikuttajana on mukana myös Toivo Kärjen poika – Kalervo Kärki.

TangoMaestro-kilpailun järjestää TangoSawo ry, jonka puheenjohtajana toimii sellotaiteilija ja kapellimestari Matti Makkonen. TangoMaestro-tangolaulukilpailun lisäksi TangoSawo ry järjestää vuosittain eri puolille Suomea ulottuvia konserttikiertueita, joissa solisteina esiintyvät edellisten vuosien TangoMaestro-menestyjät. Marraskuussa 2017 julkaistiin ensimmäinen TangoMaestro-äänite, jossa pääosin harvemmin kuultuja suomalaisia tangoja tulkitsevat kahden viime vuoden TangoMaestro-voittajat TangoMaestro Orchestran kanssa.

– TangoMaestro tuomaristoa 2017 – Sirja Suonpää, Matti Taskinen, Eija Ahvo, Peter Nyman. (Kuva: Maarit Huusko)

TangoMaestro tuomaristoa 2016 – Jyri Lipponen, Kirsi Rissanen, Eino Grön, Matti Taskinen
(Kuva: Maarit Huusko)

Koskelassa järjestetään Kielten ilta tiistaina 21. elokuuta. 

Kielten illassa opettajat esittelevät kieliään ja kurssejaan. Osallistujat voivat tutustua opettajiin, kysyä heiltä neuvoa oikean kurssin valitsemisessa ja saada inspiraatiota aloittaa vaikka täysin uuden kielen opiskelu.

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu ja osallistujien kesken arvotaan yhdelle ilmainen pääsy valitsemalleen kielen kurssille!

Kielten ilta ti 21.8 klo 17-19 Koskelassa.

Kesäkuussa järjestetty huikean suosion saavuttanut mopomiitti saa jatkoa. 

Lupaus piti, sillä huikean suosion saanut mopomiitti pärähtää käyntiin taas syyskuussa. Kesäkuussa järjestettyyn ensimmäiseen mopomiittiin kaasutteli paikalle satoja mopoharrastajia. Kumi kärysi ja pärrä pärisi, kun mopoharrastajat keulivat traktoreiden testiradan pitkällä suoralla. Mopomiitti järjestetään yhteistyössä kaupungin ja Valtran sekä mopoharrastajien kanssa.

Tapahtumapaikkana toimii Valtran virallinen koeajorata osoitteessa Valmetinkatu 2, Suolahti. Tapahtuma on kaikille avoin.

Mopomiitti lauantaina 8. syyskuuta klo 18.00 alkaen Valtran Suolahden tehdasalueella traktoreiden testausringillä.

Laajarannan leirikeskuksessa järjestetyllä Eräkettuleirillä tutustuttiin luontoon ja pidettiin hauskaa yhdessä.

Konginkankaan Metsästysyhdistyksen ja Äänekosken seurakunnan yhteistyössä järjestämä Eräkettuleiri toi 20 lapselle hienon mahdollisuuden pitää hauskaa luonnossa ja samalla oppia jotain.

– Mikä eläin tämä on? Sanokaa yhtä aikaa, Tiia Liimatainen kysyy lapsikatraalta.
– Metso! lapset kiljaisevat.

Meneillään on eräkettuleirin tunnistusrasti, jossa lapset pääsivät tunnistamaan kasveja, sieniä ja eläimiä. Timo Vainiontausta on kiittäminen, että Laajarannan leirikeskuksen saunalle saatiin paljon täytettyjä eläimiä tunnistettavaksi.

Helmiina Vainiontaus, Alina Suomela, Rafael Rämä, Väinö Miettinen ja Albert Rautiainen tunnustavat oppineensa paljon. Leirille on tultu lähinnä pitämään hauskaa.
– Minä tulin kun Väinökin tuli, Rafael sanoo.
– Tähän mennessä kivointa on ollut syöminen, lapset nauravat.

Tunnistusrastin lisäksi lauantaina kierrettiin ensiapu-rastilla, riistanhoitorastilla ja jokamiehenoikeus-rastilla. Sunnuntaina kalastettiin, kokeiltiin sähköaseita, jousipyssyjä ja tutustuttiin metsästyskoiriin.
– Yksikin tyttö kiljaisi ”Täällä on kivaa!”. Se tuntui mukavalle, Markku Liimatainen sanoo.
– Minä opin jo eilen tunnistamaan lillukanvarren ja karpalon varvun. Ja ukot näytti miten tehdään tuli kiehisillä, pappi Katri Vuojus sanoo.

Kasvien tunnistamisen tärkeys tuli opittua erään ryhmän kohdalla ihan käytännön kautta.
– Kävi se mitä pelkäsin: yksi poika söi juolukan, kun luuli sitä mustikaksi. Onneksi oli juolukka eikä sudenmarja! Siinä tuli hyvin selvennettyä, että mitään ei saa syödä, jos ei ihan oikeasti tiedä mitä syö, Tiia Liimatainen sanoo.

Ohjaajien mukaan lapsista näkee, että osalle luonnossa kulkeminen on täysin vierasta.
– Monet sanoivat, etteivät ole käyneet edes marjassa tai sienessä vaikka isovanhemmat esimerkiksi käy. Näille isovanhemmille sanoisin, että ottakaa lapset mukaan! Eihän ne lapset voi luonnosta innostua jos ei pääse siellä mitään innostavaa koskaan kokemaan, Tiia Liimatainen sanoo.
– Ollaan myös kuultu, että ne nuoret jotka on luonnossa käyneet ovat tykänneet siitä, Pentti Kinnunen sanoo.

Metsästysseuran parikymmenpäinen ohjaajajoukko oli tyytyväinen saadessaan opastaa lapsia luonnon ihmeisiin.
– Nykynuoriso vieraantuu luonnosta ja siihen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Eikä siitä tarvitse mitään isoa harrastusta tehdä, kunhan kävisi luonnossa ja istuisi nuotiolla ja olisi vaan. Silloin jäisi älypuhelimet ja muut ajatukset pois, Jukka ”Leppis” Leppänen sanoo.
– Hiljaisuus ja rauhoittuminen on myös seurakunnan toiminnassa tärkeää ja siksi on luonnollista, että me olemme tässä mukana. Tässä on kaikkien hyvä olla, Luojan luoman taivaan alla, kaikki aistit avoinna, Vuojus sanoo.

Metsästystäkin sivuttiin, mutta nerokkaasti riistanhoidon kautta. Lapsille kerrottiin, kuinka esimerkiksi pienpetopyynti on tärkeää.
– Riistanhoidolla ehkäistään myös tautien lisääntyminen. Esimerkiksi jäniskanta on pidettävä kurissa, ettei tule jänisrutto, joka sitten tuhoaa alueen jäniskannan.

Milka Brandt ja Iida Rossi nauttivat päivälliseksi makaronilaatikkoa ja kertovat pitäneensä hauskaa leirillä.
– Ollaan opittu tunnistamaan sieniä ja kasveja. Ei ihan kaikkia muista, mutta nyt ehkä enemmän kuin aiemmin, Milka sanoo.
– On tosi vaikeaa sanoa, mikä on ollut kivointa, kun kaikki on ollut niin hauskaa, Iida sanoo.

Milkan äiti Jonna Brandt kertoo, että Milka lähti leirille kaverin innoittamana.
– Ajattelimme, että siellä oppii ja pääsee kokemaan uusia asioita. Leirin ohjelma oli kiinnostava. Mökillä, kun ollaan, lapset temuavat metsässä ja leikkivät siellä leikkejään. Joskus retkeillään esim. Kapeenkoskella ja joskus lapset on isänsä kanssa heittämässä frisbeegolfia (jos sen voi luonnossa liikkumiseksi laskea). Perheen isä metsästää. Milka ei ole ollut metsällä mukana, mutta Milkan pikkusisko kylläkin. Ehkä nyt leirin myötä, Milkakin saa uutta kipinää lähteä mukaan metsälle, Jonna Brandt sanoo

Ei ole täysin mahdotonta, etteikö Eräkettuleiriä järjestettäisi jälleen ensivuonna. Ehkä ensivuonna mukaan voisivat tulla myös vanhemmat.

Ohjaajilla oli leirillä vähintään yhtä hauskaa kuin lapsilla.

Käsi ylös kuka tietää, mikä eläin tämä on?

Tiia Liimatainen opasti Eräkettuja tunnistamaan eläimiä, kasveja ja sieniä.

Eräketut saivat muistoksi aidot, nimikoidut kuksat.

JOkaienn Eräkettu sai myös oman, itse painetun, Eräkettu-paidan.

Koskelan kurssit täyttyvät ennätysvauhtia.

Kansalaisopiston ilmoittautuminen alkoi eilen tiistaina klo 12.30. Keskiviikkoaamuun mennessä tänään ilmoittautuneita oli jo yli 800.

– Osa suosituimmista kursseista tuli nopeasti täyteen, mutta aina kannattaa ilmoittautua varasijalle, Katariina Huikka muistuttaa.

Koskelan kurssitarjotin on laaja: liikuntaa, kädentaitoja, musiikkia, kuvataiteita ja tanssia. Näiden alla on lukematon määrä monenlaista kurssia ja mielenkiintoista luentoa.

Nyt ilmoittautumaan!

Kolmatta kertaa järjestettävä TangoMaestro laulukilpailu huipentuu huomenna lauantaina Kartano Kievarissa käytävään finaaliin. Finaalijännitystä äänekoskelaisittain lisää se, että illan neljän miesfinalistin joukossa kuullaan Jari Haapamäen tulkintaa Taisto Tammen levyttämistä tangoista. 

Lauantaina Kartano Kievarilla järjestetty TangoMaestro -kisa on ratkennut. Neljän miesfinalistin joukossa nähtiin ja kuultiin myös äänekoskelaisen Jari Haapamäen suoritus. 

Voiton vei turkulainen oleva Timo Uusitalo. Äänekoskelainen, ÄLKOn solistina meille kaikille tutuksi tullut Jari Haapamäki lauloi itsensä upeasti kakkoseksi. 

– Kisa meni omalta osaltani paremmin kuin osasin odottaa, mutta myöntää täytyy että jotain jäi hampaankoloon, Haapamäki sanoo.

Haapamäki kertoo, että oli voitto päästä finaaliin ja itse finaalissa suuri voitto päästä superfinaaliin.

– Se oli sitten kahden kauppa. Parempi voitti, enkä ole pettynyt, Haapamäki kertaa illan tapahtumia.

Erityiskiitosta Haapamäki antaa huikealle orkesterille, jonka käsiin oli solistin hyvä heittäytyä.

– Kokoonpano oli aivan uskomattoman hyvä. Orkesteri juoksutti tunnelmaan, jossa koki olevansa hyvin messissä, kiitos huippusoittajille, Haapamäki kiittelee.

Maanantaina alkaa tangolaulajalla arki. Tangon laulaminen ei kuitenkaan Haapamäeltä jää tähän. Mies lupaa virittää itsensä myös tulevaisuudessa tangon taajuudelle.

– Jos kisa saa jatkoa ensi vuonna, hakeudun varmasti mukaan. Kokemuksena tämä oli todella upea. TangoMaestron organisaatio järjestänee tulevaisuudessa konsertteja, joihin tulee sitten minullekin kutsu laulamaan, Haapamäki vinkkaa.

Viikonlopun aikaan pelattiin Suojarinteen mainioilla kentillä Äänekosken kaupungin ja samalla Äänekosken tennisseuran mestaruuksista.

Ville Irtamo uusi viimevuotisen kaksinpelimestaruuden. Välierät ja loppuottelu olivat hyvätasoisia ja tiukkoja matseja. Nelinpelisarjassa oli neljä paria ja siinä pelattiin kaikki kaikkia vastaan systeemillä. Vajaan neljän tunnin pelirupeaman jälkeen ottelutulokset muodostuivat seuraavanlaisiksi.1. Auvo Salminen/Jukka Saari kolme voittoa, 2. Ville Irtamo/Harri Lehto kaksi voittoa, 3. Pekka Häyhä/Juha Rahkonen yksi voitto 4. Tapio Tourunen/Pekka Kekoni ei voittoja.

Kaksinpelisarjan tuloksia: Irtamo Ville- Häyhä Pekka 6-1, 6-0, Tourunen Tapio Kekoni Pekka 6-2 6-2, Rahkonen Juha-Rautiainen Heikki 6-2 6-0 Saari Jukka -Salminen Auvo 6-2 6-1, Irtamo-Tourunen 7-5 6-0, Saari-Rahkonen 6-7 6-3 10-7, loppuottelu Irtamo-Saari 7-5 7-6

– Liikuntapuiston uudella kentällä käy paljon uusia pelaajia, mutta kynnys osallistua kilpailuihin tuntuu olevan suuri, kun harrastajasarjaan ilmoittautui vain yksi pelaaja, Tapio Tourunen kertoo.

Hietamalla laitetaan pystyyn lauantaina oikea Superlauantai.

Syyskuu polkaistaan käyntiin Hietamalla suuren tapahtuman voimin. Superlauantai on esimerkki yhteistyön voimasta.

– Järjestelyissä ovat mukana kylätoimikunta, koulun henkilökunta, huoltajat, nuorisoseura ja Äänekosken 4H:n Landebuusti-hankkeen hietamalaiset nuoret. Yhteistyö ja osallistuminen synnyttää kylälle supervoimia, joita ovat aktiivisuus, uudistumishalu ja sinnikkyys. Kylän vahvuus on asukkaan tunne siitä, että hän on osa yhteisöä ja perinnettä kuten itsekin tunnen olevani kylätoimintaan osallistuessani, Minna Tuikka sanoo.

Heti aamusta pääsee tutustumaan frisbeegolifin saloihin opastuksen kera. Nuorisoseuran pihalla on näytteillä bensiiniä ja dieseliä syöviä autoja ja traktoreita sekä kauralla kulkevia poneja. Koululla pelataan kuplafutista, temppuillaan temppuradalla, keppihevostellaan, tutustutaan valokuva- ja kierrätysnäyttelyyn ja myös museoluokka pitää oveaan auki. 

Hietaman superlauantai tarjoaa mahdollisuuden kurkistaa kylän elämään. Maksuton ohjelma alkaa klo 9 koululla ja nuorisoseurantalon pihamaalla. Tarjolla on tekemistä sisällä ja ulkona kaikenikäisille: kuplafutista, keppihevosrata, temppurata pienimmille, poni sekä kaksi frisbeegolfkurssia ja arpajaiset. Esillä on traktoreita ja museoautoja, kierrätysaiheinen näyttely ja valokuvanäyttely Hietaman historiasta ja nykyhetkestä. Samalla on tilaisuus muistella omia kouluaikoja, sillä vanhan koulun museoluokassa on avoimet ovet. Perinteiset urheilukisat alkavat seurantalolla klo 13 ja illalla nuoret järjestävät diskon klo 18 – 21 seurantalolla. Kahviot ovat käytettävissä tapahtuman ajan. 

Superlauantain järjestelyistä vastaa kylätoimikunta, nuorisoseura, Äänekosken 4H Landebuusti -hanke sekä koulu. 

Hietaman Superlauantai 

koululla ja nuorisoseurantalolla lauantaina 1.9. klo 9-13

seurantalolla urheilukisat klo 13-15

seurantalon disko klo 18-21

Valtakunnalliset senioriharmonikkakilpailut vetivät salin täyteen kuulijoita Kartano Kievarilla.

Kymmenen kilpailijaa osallistui mittelöihin ja kilpailun voitti lahtelainen Hannu Hänninen. Keski-Suomeen tuli kaksi palkintoa: Taisto Lähteelä oli kolmas ja Mauno Nieminen viides.

– Yleisö oli mukana alusta alkaen ja äänesti suosikikseen Jari Viitaniemen Jämijärveltä. Kaikki meni kuten laskimmekin, Helmer Pesonen Sumiaisseudun harmonikoista kertoo.

Keski-Suomen piirinmestaruusviestit juostiin Jyväskylässä Harjun urheilukentällä. Äänekoskea edustivat Äänekosken Urheilijoiden kahdeksan joukkuetta, jotka jännittävän päivän aikana saivat sekä arvokasta kokemusta että myös hienoa menestystä. Loppukesän flunssa-aalto aiheutti hieman lisäjännitystä, mutta kisaa edeltävänä iltana apuun hälytetyt korvaajat lunastivat paikkansa ja kaikki joukkueet pääsivät starttiviivalle.

Ensimmäisenä urakkansa aloittivat 9-vuotiaiden sarjassa juosseet tytöt ja pojat. Molempien joukkueiden pikkukiiturit juoksivat 4×50 metrin viestissä neljänsille sijoille ja 4×400 metrillä sijoille neljä ja viisi.

Mitalihanat aukesivat ensimmäisenä T11-sarjan joukkueelle, kun ÄU:n tytöt juoksivat hopealle pikaviestissä joukkueella Juulia Nyholm, Kaisa Kotilainen, Enni Makkonen ja Siiri Gola. Pojat seurasivat tyttöjen esimerkkiä kirien myös toiseksi 4x50m:llä. Poikien joukkueessa kapulaa kiidättivät Arsi Niskanen, Tuomas Huhtala, Luka Raatikainen ja Ville Kankainen. Pojat saivat päivän päätteeksi matkata kotiin vielä toisetkin mitalit kaulassa kilisten, sillä 4x600m:n viestistä oli kotiin tuomisina pronssia.

Sisulisäviestit Jyväskylä 25.8.2018

P9 4 x 50 m

1. Jyväskylän Kenttäurheilijat 1 33,0, 2. Saarijärven Pullistus 35,2, 3. Viitasaaren Viesti 1 35,4, 4. Äänekosken Urheilijat 36,2 (Arttu Vuorinen, Roope Pellonpää, Jasper Pellonpää, Tuukka Mikkonen),5. Viitasaaren Viesti 2 37,9.

P9 4 x 400 m

1. Jyväskylän Kenttäurheilijat 1 5.27,8, 2. Viitasaaren Viesti 1 5.52,0, 3. Saarijärven Pullistus 5.55,0, 4. Viitasaaren Viesti 2 6.21,3, 5. Äänekosken Urheilijat 6.29,9 (Arttu Vuorinen, Roope Pellonpää, Jasper Pellonpää, Tuukka Mikkonen).    

P11 4 x 50 m

1. Jyväskylän Kenttäurheilijat 3 31,2, 2. Äänekosken Urheilijat 31,5 (Arsi Niskanen, Tuomas Huhtala, Luka Raatikainen, Ville Kankainen), 3. Jyväskylän Kenttäurheilijat 2 32,8, 4. Jyväskylän Kenttäurheilijat 1 33,8, 5. Viitasaaren Viesti 1 37,4.

P11 4 x 600 m

1.Jyväskylän Kenttäurheilijat 1 7.40, 2. Jyväskylän Kenttäurheilijat 2 8.29,6, 3. Äänekosken Urheilijat 8.31,3 (Ville Kankainen, Tuomas Huhtala, Luka Raatikainen, Arsi Niskanen), 4. Viitasaaren Viesti 1.

T9 4 x 50 m

1. Jyväskylän Kenttäurheilijat 1 31,3, 2. Viitasaaren Viesti 1 34,0, 3. Kaipolan Vire 1 37,0, 4. Äänekosken Urheilijat 37,9 (Veera Manner, Selma Huhtala, Alma Salonen, Silja Nyholm), 5. Viitasaaren Viesti 2 38,8.

T9 4 x 400 m

1. Jyväskylän Kenttäurheilijat 1 5.45,6, 2. Viitasaaren Viesti 1 6.12,5, 3. Kaipolan Vire 1 6.18,4, 4. Äänekosken Urheilijat 6.24,2 (Veera Manner, Silja Nyholm, Alma Salonen, Selma Huhtala), 5. Viitasaaren Viesti 2 6.58,9.

T11 4 x 50 m

1.Jyväskylän Kenttäurheilijat 1 29,8, 2. Äänekosken Urheilijat 30,9 (Juulia Nyholm, Kaisa Kotilainen, Enni Makkonen, Siiri Gola), 2. Kaipolan Vire 1 30,9, 4. Jyväskylän Kenttäurheilijat 2 31,5, 5. Saarijärven Pullistus 31,7, 6. Pihtiputaan Tuisku 32,5, 7. Jyväskylän Kenttäurheilijat 3 33,0, 8. Kaipolan Vire 2 33,3, 9. Viitasaaren Viesti 1 33,8.

T11 4 x 600 m

1. Jyväskylän Kenttäurheilijat 1 8.13,7, 2. Saarijärven Pullistus 8.44,9, 3. Kaipolan Vire 1 8.45,7, …6. Äänekosken Urheilijat 9.12,3 (Juulia Nyholm, Kaisa Kotilainen, Iida Hiekkanen, Siiri Gola), 7. Viitasaaren Viesti 1 9.32,0, 8. Kaipolan Vire 2 9.55,5

Teksti ja kuva Sanna-Mari Nyholm

Voimailutalolla käy melkoinen mytke, kun vaahtosammuttimen kokoiset, pienet painijat pääsevät tutustumaan lajin hienouksiin oikella molskilla, pitkään painin kanssa toimineiden ohjauksessa. 

Suolahden Urhon painijaosto laajentaa harrastustoiminnan tarjontaa myös taaperoihin, kun keskiviikkona starttaa uusi, Tanja Mehton ohjaama Nalleapaini. 

– Se on tarkoitettu 3-6 -vuotiaille lapsille, jotka voivat tulla mukaan oman aikuisen kanssa, Mehto kertoo. 

Nallepainissa tutustutaan molskiin ja opitaan oman kehon hallintaa yhdessä oman huoltajan tai vanhemman kanssa. 

– Tutustumme leikin kautta painillisiin juttuihin. Tämä on matalan kynnyksen paikka lähteä sitten myöhemmin harrastamaan painia vaikka aivan tosissaan. Tervetuloa mukaan, yllyttää Mehto ja näyttää kuinka kuperkeikka tehdään. 

Voimailutalo täyttyy torstaisin Nassikkapainista, joka on tarkoitettu yli kuusivuotiaille. 

– Nassikkapainissa keskitytään jo painin saloihin ja kuunnellaan keskittyen ohjeita, 51 vuotta painiharrastuksen parissa touhunnut Ismo Malinen tietää.

Suolahden Urhon painijaostossa on siinä mielessä hyvä tilanne, että ohjaajia on joukossa hyvin. Mukana on luottovalmentaja Malisen lisäksi myös kilpasarjan vetäjä Janne Kankkunen. Voimailutalon molskin kupeella näkyy myös hyvin usein Jyrki Keto, painijaoston sihteeri sekä Timo Pitkänen jaoston puheenjohtaja. Sekä Keto että Pitkänen ovat tulleet painin pariin lastensa harrastusten kautta. 

– Muiden seurojen kanssa tehty yhteistyö on hyvin tärkeää. Urhon painijapojat pääsevät ottamaan harjoituksissa mittaa Vaajakosken Kuohun ja Harjun Woiman painijoiden kanssa. Järjestämme myös painileirejä lähialueen seurojen kanssa, Pitkänen iloitsee. 

Voimailutalolla väännetään niskalenkkiä kolmena iltana viikossa ja kilpapainit siihen päälle. Lisäksi kierretään kisoja ja leireillään. 

– Marraskuussa on tulossa taas perinteiset Väinö Hakkaraisen ja Ivar Wacklinin muistopainit Telakkakadun koululla, Malinen vinkkaa. 

Paini Urhon perinteisin laji, jota on harrastettu seuran perustamisesta lähtien. Painiharrastus on helppo aloittaa, varusteisiin ei uppoa euroja, sillä alkuun pääsee ilman trikoita ja painitossujakin. 

– Sisäpelikengät tai vaikkapa pelkät sukat riittää, Keto sanoo. 

Nallepaini Suolahden voimailutalolla keskiviikkoisin kello 17-18

Nassikkapaini torstaisin kello 17-18

Urhon nuoret painijat eturivissä: Joni, Tatu, Kasperi, Anniina ja Kristiina. Takana vas: Timo Pitkänen, Ismo Malinen, Janne Kankkunen, Jyrki Keto ja Tanja Mehto.

Valtran mopomiitissä paloi kumi ja kärysi kakstahtibensa. 

Mopomiitti pärähti alulle, kun Valtteri Kautto, Eero Pigg ja Tuukka Lihavainen ottivat osaa kaupungin Onko ideaa?- ideakilpailuun ja ideoivat Äänekoskelle omaa mopomiittipaikkaa. Lauantaina järjestetty mopomiitti oli järjestyksessään toinen. Lihavainen, mopomiitin yksi tapahtuman kuudesta leaderista oli pelkkää hymyä, miitti numero kaksi sujui loistavissa merkeissä. Lihavainen arvelee paikalle kerääntyneen reilut kaksisataa mopoilijaa. Järjestelyiden päävastuu oli Äänekosken kaupungilla. Kaupungin nuorisotoimi oli menossa mukana kesakaaroineen sekä etsivän nuorisotyön kera. Poke toi paikalle pientä purtavaa. 

– Väkeä on tullut Saarijärveltä, Jyväskylästä, Hietamalta, Konginkankaalta, Äänekoskelta ja Suolahdesta, ainakin nämä on tullut tietooni. Pieksämäeltäkin olisi porukkaa tulossa, jos ovat vain saaneet kyydin järjestymään, Lihavainen luettelee.

Leadereiden joukko, Olli Valkoniemi, Alvari Mäkinen, Aleksi Manninen sekä Eero Pigg ja Niko Öhman ovat saaneet Lihavaisen kertoman mukaan valtavasti hyvää palautetta miitin järjestämisestä. Ensimmäinen mopomiitti järjestettiin kesäkuussa. Tuolloin osallistujia oli reilut kolmesataa.

– Tämä on erittäin tärkeä tapahtuma meille mopoharrastajille. Nyt saa kerrankin keulia laillisesti, Lihavainen hymyilee.

Valtran henkilöstöjohtaja Jari Suuronen toivoo, että mopoilijoiden porukasta joku saisi kimmokkeen hakeutua Valtralle töihin.

Valtralta oli järjestelyissä mukana viisi henkilöä. Valtran henkilöstöjohtaja, järjestyksenvalvojana toiminut Jari Suuronen katsoo Valtran ovaalin muotoisella traktoreiden testiradalla kaasuttelevia ja keulivia mopoja ja mopoilijoita.

– Kyllä ovat taitavia ajajia, ja toisensa hienosti huomioon ottavia, Suuronen toteaa.

Vaikka meno näyttää hurjalta, mopoilijat ovat hyvin järjestäytyneet: toiselle annetaan tilaa, eikä kilpailuvietti iske päälle.

Suuronen kertoo Valtran saaneen runsaasti positiivista palautetta testiratansa mopoilijoiden käyttöön luovuttamisesta.

– Moni on jo ennättänyt ihmetellä, kuinka tällainen iso teollisuusyristys lähtee mukaan mopomiittiin. Yksi ajatus on, että tästä voisi joku saada kipinän Valtrasta työnantajana, Suuronen sanoo.

Valtralla on 900 työntekijää, ja lisää tarvittaisi kolmisenkymmentä.

– Tehtäviä on laidasta laitaan. Jos on korjannut mopoja, ja on mielenkiintoa laitteisiin ja kenties ammattikoulu vielä alla, niin tässä olisi työpaikka taattu, Suuronen vinkkaa.

Mopomiitti alkoi näyttävästi, kun Suolahden keskustasta matkaan lähtenyt noin sadan mopon letka pääsi paikalle. Letkan hännillä ajanut Jore Sohlman kiittelee mopopoikia.

– Fiksua jengiä, täytyy sanoa. Äänekosken Moottorikerho haluaa olla tukemassa tapahtumaa läsnäolollaan, Sohlman sanoo.

Suolahden Urhon 110-vuotisjuhlaa vietettiin koko perheen voimin. Hotellinmäelle kerääntyi lauantaina suuri joukko aina niistä pienimmistä urholaisista niihin pitkään, jo vuosikymmeniä mukana olleisiin tekijöihin. 

Synttäreiden kunniaksi syötiin täytekakkua ja grillimakkaraa. Lapsille oli järjestetty mukava temppurata, nuorisotoimen kesäkaara oli ajettu paikalle ja partiolaisten keittämä nokipannukahvi maistui. Ensimmäisen puolentoista tunnin aikana kakkukahvit oli maistunut jo 120:lle hengelle. Hotelli Keiteleen aulaan oli laitettu näytteille mielenkiintoinen läpileikkaus Urhon historiasta. Nähtävillä oli valokuvien lisäksi pokaaleja, lehtileikkeitä ja voimistelijoiden esiintymisasuja. Urhon virallinen lippu, aiheutti ihastusta osakseen: tarkempi syynäys osoitti, että lippu on valtavan upea käsityön taidonnäyte. Yleisön joukosta bongasi neljä Urhon puheenjohtajaa: nuijaa kädessään pitävän Jouko Riihimäen, Kari Kiiskisen, Soini Kauppisen ja Timo Maukosen. Riihimäki katseli touhuja tyytyväisenä.

– Hyvä fiilis, täytyy sanoa. Porukkaa on tullut paljon paikalle ja kelikin näyttää muuttuvan aurinkoiseksi. Juhlat järjestettiin tällä kertaa toiminnan merkeissä, sillä sitä meiltä toivottiin, neljä vuotta puheenjohtajana toiminut Riihimäki sanoo.

Kari Kiiskinen toimi puheenjohtajana Urhon täyttäessä sata vuotta.

– Kun on siirtynyt niin sanotusti katsomon puolelle, eikä ole enää toiminnan ytimessä mukana, näkee asioita erilaisin silmin. Uskon, että Äänekoskella on laitettu merkille viheralueidemme liikuntaseurojen suuri merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Urhon pitkä perinne lasten liikuttamisessa jatkuu voimakkaana yhä tänä päivänä, vaikka urheiukenttämme onkin aivan surkeassa, ja osin jopa vaarallisessa kunnossa, Kiiskinen sanoo.

TUL:n Järvi-Suomi ry:n puheenjohtaja Hannu Kiminkinen on itsekin entinen urholainen. Hän on paininut lapsuudessaan Urhon trikoissa.

– Urho on minulle läheinen seura ja Suolahti paikka lähellä sydäntä, Kiminkinen sanoi.

Kiminkinen toi terveiset ja onnittelut myös Työväen Urheiluliitosta sekä TUL:n Keski-Suomen piiristä.

– Suomalainen urheiluorganisaatio ei tule koskaan olemaan valmis, sillä organisaatiot maakunnan ja valtakunnan tasolla muuttuvat todella rajusti ja pienellä aikataululla.

TUL valmistautuu tammikuussa vietettävään 100-vuotisjuhlaansa.

– Se on tässä ihmeellistä, että Urho täyttää jo 110 vuotta. Urho ei ollut perustajajoukossa, mutta Huima tuosta naapurista oli. Liittojuhlavuosi huipentuu kesäkuussa perinteisiin Liittojuhliin, Kiminkinen kertoi.

Urhon 110-vuotisjuhlapäivänä pelattiin myös Suolahden Murskaamossa harjoitusottelu Varkauden Warkista vastaan. Ottelu päättyi vieraiden 3-6 voittoon.

– Tasaista vääntöä oli, mutta vierailija oli tehokkaampi vastaiskuissa ja erikoistilanteissa, kerrotaan Urhon jääkiekon Fb-sivuilla.

Synttärihumu päättyi tansseihin Ravintola Keiteleessä.

Salillinen urholaisia kuunteli TUL Järvi-Suomen terveisiä 110-vuotiaalle.

Urhon varapuheenjohtaja Kristina Lamminniemi ja pitkään Urhon toiminnassa mukana ollut Maija Viik muistelivat mitä kaikkea vuosikymmeniin onkaan mahtunut.

Hannu Kiminkinen toi terveiset ja onnittelut myös Työväen Urheiluliitosta.

Oskari Laaksosen ranne oli sopivan rento tikan heittoon. Rahkosen Pertti laski pisteet.

Kiira keskittyy temppurata suoristukseensa.

Landebuusti –hankkeen Mämmen kylän nuoret graffititaiteilijoina ja laneja toteuttamassa.

Äänekosken 4H:n Leader -rahoitteisessa Landebuusti –hankkeessa (2017-2018) maaseutualueiden nuoret kehittävät omaa kylää viidellä eri Äänekosken kylällä. Tähän mennessä nuoret ovat toteuttaneet frisbeegolfradan Sumiaisiin, Punaisen talon Pippalot –nuorten tapahtuman Koivistolle, Pakohuoneen Suolahteen ja Superlauantain Hietamalle. Viimeisenä on Mämmen nuorten ryhmän vuoro.

Mämmeläiset nuoret ovat taiteilleet graffitin Mämmelle Kulttuuriyhdistys Tuffin ohjauksessa elokuussa. Graffiti löytyy Järvenpääntien ja Naarakoskentien risteyksestä.

Graffitin lisäksi Mämmelle on tulossa syyskuun lopulla nuorten järjestämä pelitapahtuma Mämpärilanit, joissa pääsee muun muassa pelaamaan konsoli- ja lautapelejä, kisaamaan tubettaja Roposta vastaan, voittamaan ämpärin ja osallistumaan kyläyhdistyksen järjestämään diskoon. Kioskin pidosta tapahtumassa vastaa Huima ry.

Mämpärilanit järjestetään Mämmen metsäpirtillä  lauantaina 29.9. klo 18-22.30. Tapahtuma on maksuton, päihteetön ja ikärajaton.

Huuhan puiston skeittiparkki valmistuu hyvää vauhtia.

Huuhan puistossa aivan Hämeentien vierellä on viihtynyt lauma skeittaajia ja skuuttaajia jo parinkymmenen vuoden ajan. Skeittiparkki rakennettiin aikoinaan vanhan tenniskentän päälle ja siinä on ollut milloin minkämoisia eri rakennelmia taidokkaiden temppujen tekemistä varten. Nyt parkki uudistetaan pysyvästi ja ammattitaidolla.

– Mitään vaneriramppeja sinne ei enää tule, vaan tekeillä on niin sanottu betoniparkki, joka säilyy vuosikausia. Se on myös hiljaisempi, mikä varmasti ilahduttaa monia, kertoo vs. vapaa-aikajohtaja Jupe Pohjolainen.

PARKIN RAKENNUTTAA Windmill Skatepark Solutions, joka on skeittiparkkien suunnitteluun ja rakentamiseen erikoistunut suomalainen yhtiö. Yhtiön skeittiparkkeja on muun muassa Hollolassa, Porissa, Riihimäellä ja Kokkolassa.

– Olemme arvostettu skeittiparkkien rakentaja ja olemme myös itse pitkän linjan skeittareita, Windmill SPS:n Tuomo Ritakallio kertoo.

Ritakallio kertoo, että parkkiin on suunniteltu uusia curbeja, reilejä, kaaria ja muita uusia laiteratkaisuita. Myös vanhojen laitteiden kunnostaminen on asialistalla. Uudistamiseen on varattu 40 000 euroa rahaa, joista osa on käytetty alueen asvaltointiin. Parkki valmistuu vielä syksyn aikana.

– Uskoisin, että valmistumiseen menee noin viisi viikkoa, mutta varmaksi ei voi sanoa, sillä kaikki parkit ovat uniikkeja. Perustavoitteena on monipuolisuus, Ritakallio sanoo.

SKEITTAAJAT OVAT toivoneet uudistusta jo vuosia. Kun uudistamiseen saatiin varat, otettiin kaupungin puolelta yhteyttä paikallisiin skeittaajiin, joilla on ollut mahdollisuus sanoa sanasensa parkin suunnittelussa.

– On tosi hienoa että saadaan uusi parkki. Toiveena on saada parkista monipuolinen ja sellainen, johon on aloittelevan skeittaajankin helpompi tulla. Nyt curbit on olleet niin korkeat, että itsekin on pelottanut lähestyä niitä, ja siksi niillä on tullut lähinnä istuttua, skeittaajien edustaja Max Steffansson sanoo.

Skuuttaajiakaan ei ole unohdettu.

– Uudessa parkissa on varmasti myös enemmän skuutattavaa kuin nykyisessä, Pohjolainen vakuuttaa.

– Monissa parkeissa skuuttajat sijoittuvat toiselle laidalle skeittaajien kanssa, mutta tässä parkissa hekin voivat käyttää aivan samoja laitteita, Ritakallio sanoo.

HARRASTAJAT JOUTUVAT vielä odottelemaan hetken, ennen kuin pääsevät kokeilemaan uusia laitteita. Alku on jo hyvin lupaava.

– Hyvä kun ollaan saatu vaikuttaa, ja hienoa, että rakentajatkin ovat itse skeittaajia, ja ymmärtävät näiden hommien päälle. Uusi asvalttikin saatiin, mikä on tosi hyvä, sillä vanha oli kärsinyt routavaurioita, Steffansson sanoo.

Kotitalousneuvonnassa, Äänekosken vanhan seurakuntatalo aulassa porisee liedellä useampi kattila. Yhdessä, jättisuuressa kattilassa kiehuu raparperi lehtineen, toisessa pinaatti, kolmannessa sormipaisukarvetta, neljännessä kuusen ylivuoteista käpyä ja viidennessä pinaattia. 

Pöytää ei ole katettu lautasin, vaan upeilla kasvivärjätyillä langoilla. 

Kasvivärjäyksen työnäyte jouduttiin siirtämään ulkoa sisälle vesisateen piiskatessa Äänekoskea. Hyvässä tunnelmassa ja jännässä tuoksussa lankavyyhdit vaihtoivat väriä: kasvivärjäyksellä saa aikaan luonnollisen pehmeitä ja pysyviä värejä: vihreää, keltaista, ruskeaa jopa sinistä! Punaista ei niinkään – punajuurella kun ei saa pysyvää väriä aikaiseksi. 

– Veriseitikki värjää punaiseksi tietää kotitalousneuvonnan kudonnan ohjaaja Ritva Peura vinkkaa ja siivilöi raparperia pois kiehuvan kuumasta kattilasta. 

Kasivärjäys ei ole hätäisen hommaa. Sataan grammaan lankaa tarvitaan kilo kasveja. 

– Saat kerätä muovikassillisen koivunlehtiä, jotta kilo on täynnä, laskee Liisa Parkkonen. 

Parkkosen innostus kasvivärjäykseen on jo korkeamman tason hommaa. Vuodesta 2013 hän on värjännyt lankoja hurjat määrät. 

– Annoin pikkusormen ja se vietiin olkapäätä myöten, Parkkonen nauraa. 

Liisa Parkkonen on keittänyt monenlaista kasvia. Kuvan upeaan villatakkiin on uponnut 21 eri sävyä.

Ensiksi keitetään väriliemi. Prosessi kestää nelisen tuntia. Ennen lankojen varsinaista värjäystä langat puretetaan, eli upotetaan alunalla maustettuun kuumaan veteen. Tämän jälkeen langat jäähdytetään ja laitetaan tunniksi väriliemeen. Huuhtelu ja lopuksi vielä pariksikymmeneksi minuutiksi etikkaliemeen. Päälle päätteeksi langat pestään villanpesu- tai huuhteluaineella. 

Parkkonen esittelee vuosien mittaan värjäämiään lankoja. Upea väriskaala laittaa sormet syyhyämään kutimen äärelle. 

– Tähän villatakkiin olen käyttänyt 21 eri sävyä, jotka olen kasveilla värjännyt, Parkkonen laskee. 

Kasvivärjäys on pienimuotoista rakettitiedettä, sillä kasvien keräyksenkin pitää olla oikein ajoitettua. Yhdellä värikattilallisella saa aikaan useita sävyjä. Sävyttää voi valkoisen langan lisäksi harmaata, keltaista tai vaikkapa vaaleanpunaista lankaa. 

– Harmi kun jäi ruskeaksi kuihtuneet kielon lehdet keräämättä, niistä olisi saanut upeita lankoja!

Kasvivärjäyksen yksi hienous piilee siinä, ettei työtä tehdessään tiedä lopullista lopputulosta.

– Sävyistä tulee juuri sellaisia kuin niistä sattuu tulemaan, naiset nauravat.

Kasvivärjäyksen työnäytös kestää klo 19 saakka. Paikkana siis vanha seurakuntatalo. 

Vasemmalla porisee sormipaisukarve ja oikealla ylivuoteinen kuusenkäpyliemi.

Ääneseudun Ratsastajia eli ÄSeRaa edustavat Ella Halttunen ja Vilja Virenius ottivat kaksoisvoiton lauantaina Korpilahdella kisatuissa aluemestaruusesteissä sarjassa lapsiratsastajat 90 cm. 

Laukaalainen, ÄSeRaa edustava Vilja Virenius ja Moenchshof´s Ophelia sijoittui kisassa ykköseksi. Liimattalassa asuva Ella Halttunen osallistui suomenhevosellaan Aina-Karisma kisasivat yhdessä vasta toista kertaa. Niin ikään ÄSeRaa edustanut Ilona Siipola sijoittui 110-senttisten esteiden juniorisarjan hopealle.

Lahjakas, nyt seiskaluokkaa käyvä Ella kilpaili aiemmin ponin kanssa. Kevällä hankittu suomenhevonen nimeltä Aina-Karisma, tuttavallisemmin Karkki, on osoittautunut hyväksi hankinnaksi.

– Luovuimme joulukuussa ponista, ja kiersimme koko kevään uutta hevosta etsimässä. Karkki ja Ella toimivat hyvin yhteen, joten harjoittelusta ja harrastamisesta on tullut tavoitteellista, Nina Välimäki kertoo ja kehuu ratsukon saavutusta Korpilahden kisassa erinomaiseksi.

Välimäki-Halttusen perhe tulee kiertämään kisoja Keski-Suomessa sekä itäisessä Suomessa.

– Hallikausi alkaa tuota pikaa, ja olemme lähes joka viikonloppu kilpailuissa. Pyrkimys ja tähtäys on kansalliselle alueelle, Välimäki sanoo.

Lapsen ratsastusharrastus on imaissut mukaansa koko perheen.

– Kyllä tässä on ajat ja rahat jo korvamerkitty hyvinkin pitkälle, Välimäki nauraa.

Konginkankaalle kaavailtu hevosurheilukeskus auttaisi valtavan suurta joukkoa harrastamaan. Pelkästään ÄSeRalaisia on yli 200. Välimäki sanoo, että maneesi palvelisi myös pohjoisen Keski-Suomen alueella asuvia harrastajia. Päivät venyvät pitkäksi harrastuksen maneesin puuttuessa.

– ELY-keskus on antanut hankkeelle vihreää valoa. Hevosurheilukeskus palvelisi myös muidenkin lajien harrastjia, kuten suunnistajia ja pyöräilijöitä sekä koiraharrastajia. Olisi upeaa, jos Äänekoskella olisi tarjota myös hevosterapiaa, jolla on todettu olevan erittäin hyviä vaikutuksia myös sosiaalipedakogisen toiminnan kannalta.

Lausuntoja on annettu jo iso pino ja hankehakemus alkaa olla jo valmiina.

– Olen toiveikas, sillä ELY-keskus rahoittaa tämänkaltaisia hankkeita hyvin. Myös Äänekosken imagon kannalta tämä olisi toteutuessaan erinomainen. Koko Suomen mittakaavassa katsottuna Äänekosken kaupunki on antanut upean kädenojennuksen hevosharrastajien suuntaan, Välimäki kiittelee.

Korpilahden aluemestaruusestekisojen tulokset tässä.

Lauantaina 29.9. Mämmen metsäpirtillä oli sähköä ilmassa, kun 4H:n Landebuusti –hankkeen Mämmen nuorten järjestämien Mämpärilanien valmistelut viimeisteltiin loppuun. Kaikki saatiin ajoissa valmiiksi ja ilmassa leijui tapahtumajärjestäjille tuttu kysymys: tuleekohan tänne ketään?

Pikainen vilkaisu ulos juuri ennen ovien avaamista antoi vastauksen, sillä tapahtumaan saapui heti alussa yli 100 ihmistä ja pirtti oli täynnä pelaajia.

Konsolipelipisteet, virtuaalitodellisuuslasit, disko ja Huiman Pallo ry:n kioski saivat kaikki asiakkaita jonoksi asti.

Illan aikana suosituimmaksi ohjelmanumeroksi valikoitui odotetusti pelitubettaja Roposen vierailu – kaksi vierailijaa pääsi pelaamaan Roposta vastaan Rocket Leagueta. Hurjista kannustuksista huolimatta Roponen peittosi taidoillaan molemmat vastustajat. Pelailun jälkeen Roposen kanssa pääsi ottamaan yhteiskuvia ja saamaan nimmarin.

Moni pääsi illan aikana testaamaan myös virtuaalitodellisuuslaseja. Virtuaalitodellisuuspisteen järjestämisestä Landebuusti haluaa lämpimästi kiittää juuri vuoden digitaalisin teko –palkinnon voittanutta Pokea ja Pekka Oulia.

Illan lopuksi näytettiin nuorten tekemä Gangstas in Mämme –video, sekä pelattiin tubettajabingoa, josta palkintona voittajat saivat ämpärit.

Järjestäjänuorilta kysyttäessä, miten ilta heidän mielestään sujui, vastaus oli lyhyt ja ytimekäs: ”5/5 ja yli odotusten”. Järjestäjänuoret ovat jo suunnittelemassa seuraavaa tapahtumaa Mämmelle – toivotaan että jatkoa seuraa kesällä 2019.

4H:n Landebuusti-hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisrahasto. Hanke on päättymässä vuoden 2018 lopussa, ja tulossa on vielä hankkeen lopetustilaisuus 6.11. Sumiaisten Kuntalassa (Sumiaisraitti 19). Tilaisuus on avoin kaikille hankkeesta kiinnostuneille ja tarkemmat tiedot päivitetään lokakuun alkupuolella nettisivuille aanekoski.4h.fi/landebuusti

mde

Tubettaja Roponen mätsäsi paikalla olleita fanejaan vastaan.

Mitä olisi lanit ilman Fifaa.

sdr

mde

mde

Lutapelin kuningas Kimblekin oli paikalla.

Haluaisitko tehdä, osallistua ja oppia yhdessä muiden ikätovereiden kanssa? Onko arjessasi tilaa toiminnalle, joka antaa riittävästi aikaa yhteisille kokoontumisille erilaisten teemojen parissa?

Koskela kutsuu senioreita kuulemaan toiminnallisen opintoryhmän aloittamisesta. Tilaisuudessa osallistujilla on mahdollisuus kertoa ehdotuksia tulevan toiminnan sisällöksi. Tule kuulemaan, osallistumaan ja ideoimaan! Kahvitarjoilu. Tunnelmaan virittäydytään yhteislaululla.

Aika: torstai 11.10 klo 12   

Paikka: Koskelan Setlementti, Rautatienkatu 25, Äänekoski.